Kouran seutu on vanhaa Lapuan emäpitäjän yhteismaata eli almenninkia, joka jaettiin isossajaossa 1760-luvulla Nurmon, Ruhan ja Alanurmon talojen kesken.Ulkosaran saivat joen itäpuolelta Soini, Luukko, Teppo (nykyinen Kouran keskusta), Latikka ,Ala-Koskela, Hemminki ja Hippi sekä joen länsipuolelta Martikkala, Ojala, Salo ,Nyrhinen, Rosendal Rintala ja Kortesoja.

Lapuan, Yli-Nurmon ja Ilmajoen Ala-Seinäjoen kylistaä muodostettiin 14.08.1765 saarnahuonekunta. Ensimmäisenä saarnaajana toimi David Arelius v.1766-1806.

Nurmossa alettiin pitää silloin kirkonkirjoja, kuten rippikirjaa sekä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleitten luetteloa. Saarnahuonekunnasta muodostettiin 12.06.1816 Lapuan emäseurakunnan alainen kappeliseurakunta. Vaikka ulkosarkojen väestö kuului seurakunnallisesti Nurmon yhteyteen, niin Lapuan taloille kuuluvat ulkosarat liitettiin Nurmoon vasta v.1934, vaikka se jo 15.12.1879 annetulla päätöksellä oli muodostettu itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi.

Almenninkia sanottiin ensin Nurmonperäksi.  Kun rautatie saatiin v.1883 Kouran läpi, pysäkkiä kutsuttiin aluksi samalla nimellä. Se kumminkin vaihdettiin kohta Kuorakseksi, mutta ruotsinkielisten rautatieherrojen lukuvirheen vuoksi se muuttui Kouraksi. Komea ja mieleenjääpä nimi.

Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat alueelle vasta isonjaon jälkeen. Asutus eteni vähitellen vastavirtaan pitkin Nurmonjoen ja Kuorasluoman varsia. Kuoraksen torppa perustettiin Latikan ulkosaralle ensinnä jo vuoden 1770 tienoilla. Luukon metsäsaralle muododtettiin v1788 Perälän, tepon ulkosarallev.1813 Korpelan, Ojalan ulkosaralle v.1816 Läntisen, Latikan ulkosaralle v.1817 Harjun, Martikkalan ulkosaralle v.1821 Prusinmäen, Salon ulkosaralle Karahkan, Rosendalin ulkosaralle v.1822 saarimäen, soinin ulkosaralle v.1822 Luhtalan, Nyrhilän ulkosaralle 1820-luvulla Saarikosken sekä Salon ulkosaralle v.1837 Salokorven torppa. Uudisasutus oli vilkasta, pitkin 1800-lukua perustettiin torppia ja mäkitupia.

Kourassa oli rautatien rakentamisen aikaan vuoden 1880 tienoilla jo huomattava määrä asumuksia ja ihmisiä parhaastaan joen, Kuorasluoman ja maantien varsilla. Joen itäpuolella oli Perälä, kaksi Rajakorpea, Koffi eli Sameli (nykyinen Lilli), Korpela (nykyinen Ritari), kaksi Kuorasta, Harju, Autio (Lakkisussun mökki), kaksi Kirkkosaloa (myöhemmin Saloa), Kuitula, Ristimäki, Kesätie ja Talvitie sekä joen länsipuolella Prusinmäki (myöhemmin Rinta-Prusi), Yli-Läntinen, kaksi Läntistä (myöhemmin yhdistettiin), Palomäki (liitetty Läntiseen), Salokorpi, hauta-aho (sitten Aho, nykyinen mahlamäki), Saarikoski (myöhemmin myös Saari), Saarikoski, Saarimäki, Kaataja, Pakkala (Rantasen paikkeilla, Keltamäki ja rantamäki. Luhtalankylän lisäksi muutama torppa ja mäkitupa puuttunee luettelosta.

(Lähde Dosentti Aarre Läntinen KOURA RAKASTETTUNI)